perjantai 24. helmikuuta 2012

Viimeistä viedään…

Näin voi sanoa, että viimeistä viedään. Harjoitukset ovat alkaneet ja ensi-illan jälkeen vaihdan työpaikkaa. Oikeastaan lukuharjoituksen jälkeen kuvasimme traileria tai ennakkomainosta, ihan kuinka vaan… Jännittävää kuvata aihetta, josta ei ole juuri minkäänlaista käsitystä kenelläkään muulla kuin esityksen ohjaajalla. Pohjana oli näytelmän nimikappale,josta ensimmäinen idea oli tehdä ns. musavideo, mutta mainokseksi siitä olisi tullut liian pitkä. Samassa kuvaussessiossa kuvattiin sitten vähän niitä ja näitä esitykseen liittyviä kohtauksia ja näistä sitten koostin jonkinasteisen kuvakollaasin.

Kuvaa Kuningas EI!–näytelmän harjoituksesta

Kuvaus tehtiin täysin eri tilassa kuin mihin esitys tulee. Toivottavasti siitä kuitenkin pääsee käsitykseen mitä ollaan tekemässä Leveä hymy.

Jouduin alkuviikosta ikäväkseni kuulemaan minkälainen ääni kuuluu kun auto osuu jalankulkijaan. Olin viemässä tytärtäni kouluun ja kääntymässä koulun pihaan kaksikaistaiselta kadulta vasemmalle. Jouduin pysähtymään vastaantulevan liikenteen ja suojatiellä olevien ihmisten takia. Pysähdyttyäni nuori tyttö ylitti katua mennäkseen isänsä luokse. Hän ei ehtinyt kuin ohittaa autoni keulan, kun oikeaa kaistaa tullut auto törmäsi häneen ilmeisesti juurikaan jarruttamatta. Vaimoni otti samantien yhteyden hälytyskeskukseen ja juoksimme auttamaan tyttöä hänen isänsä ja päälleajajan perässä tulleen kuljettajan kanssa. Kertakaikkiaan karmaiseva kokemus.

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Pakkaspäivää!

Tänään ei ole enää kuumetta, mutta hengitys on vielä vähän vaivalloista tukossa olevan putkiston takia. Tämän päivän voi ehkä jo viettää enimmäkseen pystyasennossa ja taloa lämmitellessä.
Viime viikot ovat kuluneet tulevaisuuden suunnittelussa. Onhan se selvää, että näillä vuosilla suurten ratkaisujen teko askarruttaa… toisena päivänä kaduttaa mitä on tullut luvattua ja toisena kaikki tuntuu vain oikealta. En paljasta vielä mitä mullistavaa on tapahtumassa, mutta kaikki liittyy erääseen Helsingissä käyntiin tammikuisena päivänä…
Samaan aikaan toisaalla, eli juuri tuon maagisen Helsingin reissun seuraavana päivänä, minun piti esitellä ohjaajalle demomateriaalia ja projisointitekniikkaa Fanny & Alexanderiin. Aikojen alussa koko teokseen ei ollut tulossa ensimmäistäkään projisiota, mutta tapahtui vähän kaikenlaista hässäkkää, jonka jälkeen vastuussa ollut lavastaja vaihtui.2012-01-06 16.52.47 Sen jälkeen alettiin puhumaan viidestä projisiosta. Tein tuohon demosessioon mukaelmat aiheista, että tekniikat ja suunnat tulivat esitellyiksi. Valmiiden materiaalien deadlineksi oli joulukuun puolivälissä annettu tammikuun 18 ja tuolloin elettiin viidettä päivää. Yhtäkkiä näiden viiden projisoinnin pitäisikin olla valmiina 12.1… Alkoi tulla hiukan kiirekin.  Loppujen lopuksi teokseen tuli kolmisenkymmentä projisointia ja videoajokoneessa on black-outit mukaan luettuna 48 tilannetta. Välillä tuli mieleen, että nälkä on kasvanut syödessä. Osa projisoinneista oli taustaprojisointeja ja osa tuli edestä. Käytössä on kuusi tykkiä, joista neljä tekee takakuvan. Kuvan koko on hiukan yli 8x6 metriä, jonka toteuttaminen yhdellä tykillä ei olisi mahdollista. Tosin neljän tykin toteutuksessa tulee projisointimuovin pieni katselukulma kiusallisesti esiin katsomon reunoilla istuessa. Jos sen olisi voinut tehdä yhdellä tykillä, niin saman valotehon saamiseksi oli pitänyt olla käytössä ainakin 12000 ansilumenin tykki ja arvauksena voisin esittää, että kankaassa olisi näkynyt kirkas ympyrä joka himmenee kuvan reunoja kohti. Näin tuo pinta käyttäytyy ainakin 6500 ansilumenin tykillä tehtäessä. Takaprojisointi on hiukan haastavampaa kuin edestä tuleva kuva.

torstai 22. syyskuuta 2011

Päivitystä

Vampyyrit saatiin ensi-iltaan pari viikkoa sitten ja tänään on revyyn uusinta ensi-ilta. Edellisestä revyyversiosta putosi seitsemän numeroa pois ja tuli kymmenen tilalle.
Pienenä yhteenvetona voisi laskea vampyyrimusikaalin ja revyyn projisoinneista näin: Vampyyreissä käytössä kahdeksan videotykkiä kolmeen projisointipintaan, 34 videotilannetta. Revyyssä viisi tykkiä viiteen pintaan ja 21 videotilannetta. Onneksi meillä on kaksi mediaserveriä, joita ilman tuollaiset määrät olisivat mahdotonta hallita. Nyt yksi kaveri pystyy ajamaan yhtäaikaa sekä valot, että projisoinnit.

torstai 11. elokuuta 2011

Työn touhussa

Kesäloma meni sitten ohi, äkkiähän se reilu yhdeksän viikkoa menee.  Ei tullut paljoa kirjoiteltua tänne mikä kuitataan sanonnalla: C’est la vie…

Jos jotain rentoilun, ruohonleikkuun ja lomailun välillä oli poikkeavaa, niin sieltä voisi poimia edellisessäkin kirjoituksessa mainitun Cumbren. Hauska formaatti, jossa joka illalle tuli konsertti uusilla esiintyjillä. Soundcheckistä lähdettiin vaihdellen klo 15-16 ja esitys alkoi klo 19. Esiintymisaikataulun oli joka illalle tehnyt Cumbren puolesta paikalla ollut stagemanager Miquel… lopullinen illan koostumus paljastui kuitenkin vasta vähän ennen aloitusta. Työ oli meillä toteuttavalla taholla sellaista jossa ammattilaiset erottuvat helposti “harkkareista”. Valitettavasti kaikkein vähiten vastaavanlaisia tapahtumia hoitanut kaveri seisoi monitoripöydän takana, paikalla jossa olisi pitänyt olla kaikkein kovin kehäkettu. Tämän asian huomasivat varmaan kaikki muutkin paikalla olleet.

Nyt ollaan takaisin varsinaisessa työssä ja valmistumassa on Pohjoismainen ensi-ilta aiheesta Dance of the Vampires. Nimi on tietenkin puristeja ärsyttävä, koska sillä nimellä on tehty ainoastaan amerikkalaisten versio, jota ei kuulemma saa verrata originaaliin Tanz der vampires-teokseen, johon kuitenkin meidän versio perustuu. Tässä askartelen projisointimateriaaleja valmiiksi, kalusto on jo asennettu ja ensi viikolla pitäisi tehdä alustava setup. Kahdeksan videotykkiä kolmeen projisointipintaan. Kuvana on animaatiota, stillkuvaa ja kameralla otettua videokuvaa. Näillä mennään ja tässä pieni maistiainen:

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Kesälomalla

Nyt on kesälomaa kulunut jo pari viikkoa. Tällä hetkellä säät suosivat… varjossa +30, eikä juuri pilviä ole näkyvissä. Leikkasin juuri nurmikon, mikä ottaa aikaa puolitoista tuntia ja sen jälkeen tietää tehneensä jotain, ainakin tällä säällä.

Pian pitäisi ottaa ajatuksen alle Cumbre Mundial del Tango –festivaalit, jonka Seinäjoen Kaupunginteatterilla olevaan osuuteen olen lupautunut hoitamaan valo- ja videotekniikan.

Viime viikonloppuna kävin perheeni kanssa Tallinnassa, jossa myöskin oli aurinkoista ja lämmintä… ja turisteja…

lava

Tulihan sieltä sitten bongattua esiintymislavakin Iloiset kasvot. Uteliaana kävin tietenkin kurkistamassa mitä FOHista löytyy… Allan Hagertin iLive ja Avolite…

maanantai 2. toukokuuta 2011

Kevättä ilmassa!

Ja vapaapäivä. Ja kylmä. Kevät on toisen tiedon mukaan myöhässä, mutta meillä on ainakin nurmikon haravointiin päästy viikkoa aikaisemmin kuin parina edellisenä vuotena.

paprikat

Tässä puskevat paprikat pintaan. Istutuslaatikko käy välillä ulkona, jos aurinkoa näkyy, eikä lämpömittari pyri pakkasen puolelle.

Kävin tuossa pääsiäislauantaina katsomassa ja kuuntelemassa Von Hertzen Brotherseja Rytmikorjaamolla. Sisäänpääsyn hoiti Studiotec, jonka Led-heittimiä oli käytössä orkesterin kiertueella. Ihan täysin eivät ledit päässeet vakuuttamaan minua vieläkään. Tosin niiden käyttökin oli aika yksitoikkoista vaikka vähän muuta luvattiin… Ainoat toimivat lamput olivat käytössä naamavaloina. Äänipuoli oli suurempi pettymys. Levyn perusteella mausteinen ja herkkuja notkuva illallinen oli vaihtunut puuroon. Kuuntelupaikassa ei ainakaan pitänyt olla mitään vikaa.

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Terveiset Ruotsista!

Viime viikolla oli varsinaisista töistä hiihtoloma. Minä vietin sen, tai ainakin suurimman osan siitä näyttelijätuttavan kanssa Ruotsinkeikoilla. Vierailimme Västeråsissa ja Köpingissä paikallisen kultturiyhdistys Väsky:n pyynnöstä.

Otin mukaani tutun ja turvallisen etupäänsetin lisäksi etukäteen kuuntelematta d&b:n aktiivikajarit. Ensimmäisessä paikassa eli kaikuisassa kirkossa olin hiukan yllättynyt ja pettynytkin kaiuttimien äänenlaatuun. Onneksi tiskissä oli ne kahdeksan aluetta parametristä eq:ta… Toisessa keikkapaikassa, mikä oli puolet pienempi ja pehmeämpi tila, kaiuttimetkin kuulostivat siltä miltä oletin niiden kuulostavankin. Jälkimmäinen keikka oli muutenkin erilainen, koska ajoin äänitehosteet läppäriltä ja illan kulku treenattiin vain pariin kertaan hotellissa.

yamaha