Näytetään tekstit, joissa on tunniste festivaali. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste festivaali. Näytä kaikki tekstit

maanantai 25. toukokuuta 2015

Maailma kylässä jne.

Festareilla on aina festaritunnelma. Aurinko osaltaan lisää sitä pelkällä olemassaolollaan. Tiukkapipona jään toki ihmettelemään, että jos näen lavalla kahdeksan soittajaa ja kuulen pinnistellen kolme soitinta. Ilmeistä päätellen lavalla oli kuitenkin hyvä keli soitella, sen verran rennolta se näytti. Plussaa monitorimiksaajalle.
Kuvan Janna ei liity tapahtuneeseen.

Eräässä toisessa tapahtumassa samana päivänä oli iso stage, ehkä 15+ m leveä ja kummallakin puolella arviolta 4m leveät screenit. Miksi screenille ajetaan välillä kokokuvaa stagesta, kun tapahtumat näytöillä  häviävät olemattomiin? Eikös sinne pitäisi poimia yksityiskohtia, mitkä eivät areenan toiseen päähän livenä näy...

Muutama sana euroviisuista. En ymmärrä miksi suomen olisi pitänyt voittaa kilpailu. Vain senkö takia, että edustajaksi valittiin vammaisryhmä. Suomalaisethan päättivät äänestää UMK:n voittajaksi PKN ennenkuin nuottiakaan oli soitettu. Koska ollaan niin suvaitsevaisia. Sitten kun kävi niin kuin kävi, sanottiin että maailma ei ollut valmis. Mille? Kyse oli vain Euroopan yleisradioiden järjestämästä kisasta, ei maailman. 

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Kesäloma ja muuttotouhuja

Päästiin vaan kesälomaan asti tänäkin vuonna. Ja kuinka ollakaan loma alkaa samalla tavalla kuin viime vuonnakin eli muutolla. Viime vuonna meillä tosin oli kolme muuttoa parin kuukauden sisällä, että saatiin perhe asumaan kolmelle paikkakunnalle.
Nyt muuton kohteena on perheen naisväen asumus Tampereella, kun koko kiinteistökompleksi, johon kuuluu viisi kerrostaloa, menee peruskorjaukseen. Ensimmäisessä talossa on jo remontti käynnissä. Muuttomatka ei ole kovin pitkä, vajaat sata metriä, mutta on siinä hommaa, kun kaikki tavarat on kuitenkin siirrettävä. Kaiken kukkuraksi vaimo on nyt kolme kuukautta Helsingissä yliopistoharjoittelussa, joten kukas tätä muuttotouhua oikein hoitaa…. Juhannusaattoaamuna aloitettiin ja nyt alkaa tavarat olemaan yhtä kirjahyllyä lukuun ottamatta uudessa paikassa. Tavaroiden sijoittelua helpottaa se, että pohjakuva on likipitäen sama kuin vanhassa, toki jotkut mitat heittävät pikkuisen, mutta Alvar Aalto on tehnyt siinä vain jokaisesta uniikin asunnon. Omalla autolla, omin käsin, pienin kustannuksin ja hiukan “ei tartte auttaa”-asenteella mennään.
Kesä tuo mukanaan taas kärpäset ja ulkoilmakonsertit. Ehdin käydä Maailma kylässä- festivaalilla ja Helsinki-päivän Kaisaniemen konsertissa.akela
Hyviä artisteja kummassakin tapahtumassa, mutta se mikä jää aina ihmetyttämään, on se liiallisuuksiin menevä matalien taajuuksien palvominen. Siinä menee useassa tapauksessa osa informaatiosta hukkaan, koska vaikkapa sanoista ei saa selvää. Eivät kaikki kuuntelijat ole tuollaisissa massatapahtumissa kaikkien bändien suurimpia faneja, jolloin riittää pelkkä näkeminen ja tekstit osataan ulkoa. Sitten vielä kun nykypäivänä ollaan tarkkoina desibelirajoista ja niitä mitataan, mikä on hyvä asia, mutta kun lopputuloksena mitataan monesti alle 120 Hz:n mylvintää, niin se varsinainen puhetaajudella tapahtuva informaatio jää pakosta kuulumattomiin. Hirvittävää energiantuhlausta. Lavalla saattaa olla soittajia, joiden olemassaolo tulee esille vain videoscreeniltä. On toki poikkeuksiakin. Esim Ismo Alangon setti tuli erittäin maltillisilla volumella, tasaisella taajuuskaistalla ja hyvällä balanssilla, niin että kuunteleminen oli nautinto. Sama juttu oli Anssi Kelan kanssa. Ammattimiehet asialla lavalla ja miksauspöydän takana.

maanantai 14. tammikuuta 2013

Lukseja kaupungissa

Viikko takaperin kaupungissa järjestettiin Lux Helsinki-tapahtuma, jossa ihmisille oli järjestetty nähtävää Stadionilta Senaatintorille. Valotaiteilijat olivat ottaneet katukuvasta tuttuja paikkoja valaisemisen kohteiksi. Reitti lähti Olympiastadionilta Kansallisoopperan amfiteatterin, Hesperian puiston, Kansalaistorin ja Kiasman kautta Baanalle. Tuomiokirkko oli saanut luvan olla videomäppäyksen kohteena.
Photo 8.1.2013 17.15.53
Teos pyöri non-stoppina päivisin klo 16-22, kestäen n. 10 min. Seassa oli näyttäviä kuvia ja jonkinverran täysin mitäänsanomatonta materiaalia. Itse olisin halunnut nähdä enemmän rakennuksen yksityiskohtiin sidottua materiaalia. Nyt seassa oli sellaista videokuvaa, joka olisi voitu projisoida mihin pintaan tahansa, nyt vain projisointipinnaksi oli valikoitunut tuomiokirkko. Tuossa kuvassa juuri näkyy sitä rakennuksen pinnan hyväksikäyttöä. Sellaiset videokuvalla tehdyt varjojen liikkumiset näyttävät livenä tosi komeilta. Muissa kohteissa tehdyt tilavalaisut eivät suoranaisesti hetkauttaneet. Onhan se se selvää, että jos puuta taikka seinää valaistaan sinisellä lampulla, niin siinä nähdään sininen puu tai seinä. Hesperian puistoon rakennetussa Lantern parkissa oli joitain tosi upeita valaisimia.

perjantai 3. elokuuta 2012

Elokuun alkua

Nyt ollaan päästy jo elokuulle… Heinäkuu ja kesäkuun loppu meni pienissä (NOT!) muuttojärjestelyissä. Perhe jätti myöskin Seinäjoen ja heidän tukikohtansa on nyt Tampereella. Siinä oli hiukan kiertuehenkeä, kun parin viikon aikana muuttoauton mittariin tuli 3500 km ja oman henkilöautonkin lukema oli yli 500 km suurempi kuin ennen muuttoa. Autossa tuli istuttua viitisen tuntia päivässä. Se homma on nyt kuitenkin suoritettuna ja siinä tohinan  keskellä kyseli Aholan Kimmo, että ehtisinkö hommiin Valkeakosken Työväen Musiikkijuhlille. No, mikä ettei.
2012-07-26 13.57.19
Tämän tyyppisellä kattauksella hommaa sitten tehtiin. PA:na oli d&b:n Q1: siä 4kpl puolellaan ja subbas-osastosta piti huolta 4 EMS Acoustic:sin Quakea. Leveän lavan vuoksi laitoimme vielä lavan reunalle pari kaiutinta etufilleiksi. Miksaustiskinä oli Yamahan M7CL, jota en ollut aikaisemmin käyttänytkään. Muut jammun tiskit ovatkin sitten tutumpia, joten helposti tuonkin sai käsiin. Vaihtoaikojen pituuden vuoksi päätimme heti, ettei tehdä mitään houselistoja, vaan kaikki bändit hoidetaan heidän ehdoilla ja kanavajärjestyksillä. Joka bändin jälkeen resetoin pöydän nollatilaan, eikä muistissa ollut kuin pikanäppäimet kaikuihin ja etufillien syöttö. Helppoa kuin heinänteko. Noin teknisesti. Ainut ongelma oli tietenkin itse paikka eli teltta, joka antaa oman mausteensa ääneen. Tämäkin ongelma väheni kaikkien esiintyjien kohdalla teltan täyttyessä ääriään myöten. Kolme päivää hyviä bändejä. Hauska keikka.

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Taitaa tulla viimeinkin kesä.

Aloitan tämän kuten muutaman edellisen postauksen, eli päivittelemällä, kuinka paljon on aikaa kulunut sitten viime kirjoittelun. Noin, nyt sekin asia on hoidettu kuntoon…
Töitä olisi vielä pari päivää ennen kuin julistan kesän alkaneeksi ja aloitan kesäloman. Viime viikonloppuna kävin Provinssirockissa “ihastelemassa” monentasoisia esityksiä. Sekaan mahtui muutama karmea pettymys, yksi livenä positiivisesti yllättänyt, ja yksi takuuvarma onnistuja. Hämmästyttävin huomio oli kuitenkin erääseen telttaan pistäytyessäni kahteen kertaan, valot tekivät täsmälleen samaa liikettä molemmilla kerroilla. Kävin katsomassa vähän lähempää huomatakseni valokaverin tutkivan innokkaasti puhelintaan. Ehkä sieltä tuli sitten parempaa ohjelmaa. Ehkä sinne ei oltu hommattukaan ammattilaista. Ehkä ja ehkä… Sen jälkeen olikin hienoa seurata kuinka ammattilaiset käskyttävät esitystekniikkaa.
IMG_20120601_153637Työpäivien jälkeen on ollut mukava tutustua uuteen asuinympäristöön ja opetella uusia tapoja. Huomasin ilokseni, että olen ollut viimeisen kahden viikon aikana käynyt katsomassa ja kuuntelemassa elävää musiikkia viisi kertaa.