Kesäloma ja muuttotouhuja

Päästiin vaan kesälomaan asti tänäkin vuonna. Ja kuinka ollakaan loma alkaa samalla tavalla kuin viime vuonnakin eli muutolla. Viime vuonna meillä tosin oli kolme muuttoa parin kuukauden sisällä, että saatiin perhe asumaan kolmelle paikkakunnalle.
Nyt muuton kohteena on perheen naisväen asumus Tampereella, kun koko kiinteistökompleksi, johon kuuluu viisi kerrostaloa, menee peruskorjaukseen. Ensimmäisessä talossa on jo remontti käynnissä. Muuttomatka ei ole kovin pitkä, vajaat sata metriä, mutta on siinä hommaa, kun kaikki tavarat on kuitenkin siirrettävä. Kaiken kukkuraksi vaimo on nyt kolme kuukautta Helsingissä yliopistoharjoittelussa, joten kukas tätä muuttotouhua oikein hoitaa…. Juhannusaattoaamuna aloitettiin ja nyt alkaa tavarat olemaan yhtä kirjahyllyä lukuun ottamatta uudessa paikassa. Tavaroiden sijoittelua helpottaa se, että pohjakuva on likipitäen sama kuin vanhassa, toki jotkut mitat heittävät pikkuisen, mutta Alvar Aalto on tehnyt siinä vain jokaisesta uniikin asunnon. Omalla autolla, omin käsin, pienin kustannuksin ja hiukan “ei tartte auttaa”-asenteella mennään.
Kesä tuo mukanaan taas kärpäset ja ulkoilmakonsertit. Ehdin käydä Maailma kylässä- festivaalilla ja Helsinki-päivän Kaisaniemen konsertissa.
Hyviä artisteja kummassakin tapahtumassa, mutta se mikä jää aina ihmetyttämään, on se liiallisuuksiin menevä matalien taajuuksien palvominen. Siinä menee useassa tapauksessa osa informaatiosta hukkaan, koska vaikkapa sanoista ei saa selvää. Eivät kaikki kuuntelijat ole tuollaisissa massatapahtumissa kaikkien bändien suurimpia faneja, jolloin riittää pelkkä näkeminen ja tekstit osataan ulkoa. Sitten vielä kun nykypäivänä ollaan tarkkoina desibelirajoista ja niitä mitataan, mikä on hyvä asia, mutta kun lopputuloksena mitataan monesti alle 120 Hz:n mylvintää, niin se varsinainen puhetaajudella tapahtuva informaatio jää pakosta kuulumattomiin. Hirvittävää energiantuhlausta. Lavalla saattaa olla soittajia, joiden olemassaolo tulee esille vain videoscreeniltä. On toki poikkeuksiakin. Esim Ismo Alangon setti tuli erittäin maltillisilla volumella, tasaisella taajuuskaistalla ja hyvällä balanssilla, niin että kuunteleminen oli nautinto. Sama juttu oli Anssi Kelan kanssa. Ammattimiehet asialla lavalla ja miksauspöydän takana.

Elokuun alkua

Nyt ollaan päästy jo elokuulle… Heinäkuu ja kesäkuun loppu meni pienissä (NOT!) muuttojärjestelyissä. Perhe jätti myöskin Seinäjoen ja heidän tukikohtansa on nyt Tampereella. Siinä oli hiukan kiertuehenkeä, kun parin viikon aikana muuttoauton mittariin tuli 3500 km ja oman henkilöautonkin lukema oli yli 500 km suurempi kuin ennen muuttoa. Autossa tuli istuttua viitisen tuntia päivässä. Se homma on nyt kuitenkin suoritettuna ja siinä tohinan  keskellä kyseli Aholan Kimmo, että ehtisinkö hommiin Valkeakosken Työväen Musiikkijuhlille. No, mikä ettei.

Tämän tyyppisellä kattauksella hommaa sitten tehtiin. PA:na oli d&b:n Q1: siä 4kpl puolellaan ja subbas-osastosta piti huolta 4 EMS Acoustic:sin Quakea. Leveän lavan vuoksi laitoimme vielä lavan reunalle pari kaiutinta etufilleiksi. Miksaustiskinä oli Yamahan M7CL, jota en ollut aikaisemmin käyttänytkään. Muut jammun tiskit ovatkin sitten tutumpia, joten helposti tuonkin sai käsiin. Vaihtoaikojen pituuden vuoksi päätimme heti, ettei tehdä mitään houselistoja, vaan kaikki bändit hoidetaan heidän ehdoilla ja kanavajärjestyksillä. Joka bändin jälkeen resetoin pöydän nollatilaan, eikä muistissa ollut kuin pikanäppäimet kaikuihin ja etufillien syöttö. Helppoa kuin heinänteko. Noin teknisesti. Ainut ongelma oli tietenkin itse paikka eli teltta, joka antaa oman mausteensa ääneen. Tämäkin ongelma väheni kaikkien esiintyjien kohdalla teltan täyttyessä ääriään myöten. Kolme päivää hyviä bändejä. Hauska keikka.